Omahoitaja soittaa aina ovikelloa ja odottaa, että muistisairas ihminen avaa oven. Hän on vieraana muistisairaan kodissa ja kunnioittaa toisen ihmisen henkilökohtaista tilaa.

Ikääntyessä iho ohentuu ja sen vuoksi suihku voi tuntua epämiellyttävältä. Omahoitaja luo suihkuhetkestä miellyttävän ja voi esimerkiksi suihkuttaa ihoa hellästi kostean pyyhkeen läpi.

Jos muistisairas ihminen kuvittelee, että hänen edesmennyt puolisonsa on vielä elossa, on tärkeää antaa muistisairaan elää menneisyydessä. Nykyhetkeen palauttaminen tarkoittaisi menetyksen kokemista uudelleen.

Muistisairaan ihmisen käytös on lähtökohtaisesti luonnollista eikä poikkeavaa tai hankalaa. Kiihtyneisyys ja aggressiivisuus ovat merkki siitä, että muistisairaalla on jostain syystä paha olla. Omahoitaja selvittää mistä käytös johtuu ja etsii ratkaisut pahan olon lievittämiseksi.

Muistisairas ihminen saa olla juuri sellainen kuin on. Toisen ihmisen hyväksyntä auttaa muistisairasta ihmistä hyväksymään itsensä.

Muistisairauden edetessä tunteiden merkitys korostuu. Omahoitaja arvioi millainen läheisyys ja etäisyys kulloinkin on paikallaan ja luo sanattomilla viesteillä oikeanlaisen tunnelman. Omahoitaja osaa antaa läheisyyttä: hän pitää kädestä kiinni ja halaa, jos muistisairas ihminen sitä haluaa.

Kävely puistossa, käynti kahvilassa tai museossa virkistää mieltä ja kehoa. Omahoitaja on kartoittanut muistisairaan ihmisen voimavarat ennalta ja huolehtii, että kodin ulkopuoliset retket ovat sopivan pituisia.

Parta ajetaan siten, että muistisairaan ihmisen oma käsi liikkuu. Tällöin hänen aivonsa tulkitsevat, että hän tekee asian itse ja motoriset taidot sekä hallinnan tunne säilyvät mahdollisimman pitkään yllä.

Muistisairaan ihmisen avustaminen tapahtuu aina hänen ehdoillaan ja voimavaroillaan. Asioita ei tehdä hänen puolestaan, vaan häntä tukien siten, että hän saa tehdä asioita mahdollisimman itsenäisesti. Näin hidastetaan sairauden etenemistä ja toimintakyky pysyy yllä.

Hahmotushäiriöisellä muistisairaalla ihmisellä voi olla vaikeuksia esimerkiksi ruokailun suhteen. Jos hän ei erota lautasta pöytäliinasta, omahoitaja hankkii sopivat apuvälineet, esimerkiksi punareunaiset hahmotusta helpottavat lautaset.

Muistisairaudessa on tärkeää saada kertoa tarinoita omasta menneisyydestä. Siten muistisairas ihminen voi tuntea olevansa yhä merkityksellinen. Omahoitaja luo yhteisiä muisteluhetkiä esimerkiksi valokuvien ja tärkeiden esineiden avulla.

Jos muistisairaalla ihmisellä on henkisiä tai hengellisiä tarpeita, auttaa omahoitaja niiden ilmaisemisessa. Hän voi esimerkiksi lukea raamattua, laulaa rakkaita virsiä tai käydä jumalanpalveluksessa yhdessä muistisairaan ihmisen kanssa.

Omahoitaja arvioi kodin turvallisuutta ja esteettömyyttä jatkuvasti muistisairaan ihmisen toimintakyky huomioiden, esim. mattojen alle laitetaan liukuesteet, kynnykset poistetaan, hellaan asennetaan turvakatkaisimet ja tarkistetaan, että palohälytin toimii.

Omahoitaja hyödyntää teknologiaa tavaroiden paikantamisessa. Hän varmistaa, että puhelimessa ja muissa turvalaitteissa ja -rannekkeessa on riittävästi virtaa ja akut ladattuina.

Tärkeät esineet, esimerkiksi silmälasit, avaimet, lompakko, puhelin, kalenteri ja käsilaukku tuovat muistisairaalle ihmiselle hallinnan ja turvallisuuden tunteen. Omahoitaja varmistaa, että ne löytyvät omilta tutuilta paikoiltaan ja ovat muistisairaan ihmisen ulottuvilla.

Muistisairauden alkuvaiheessa kyky hoitaa omia talous- ja raha-asioita heikkenee. Omahoitaja auttaa talous- ja raha-asioiden hoidossa, esimerkiksi laskujen maksamisessa.

Yhteydenpito muistisairaan ihmisen mielestä tärkeisiin ihmisiin lisää hänen elämänlaatuaan.  Omahoitaja voi ottaa yhteyttä yhdessä muistisairaan ihmisen kanssa, esim. etäyhteyden välityksellä.

Nuoruusvuosien lempikappaleet tuovat mieleen lämpimiä muistoja. Musiikin kuuntelu voi tutkitusti lievittää jopa kipua. Kun musiikkiin yhdistetään liike, niin se on erittäin hyvää aivojumppaa.

Elämänhistorian tunteminen tukee vuorovaikutusta muistisairaan ihmisen kanssa ja auttaa omahoitajaa ymmärtämään muistisairaan ihmisen käytöstä.

Muistisairauden vaikeassa vaiheessa sairastunut ei enää kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan ja toiveitaan hoidon suhteen. Tästä syystä ennen tai mahdollisimman pian heti sairausdiagnoosin jälkeen, olisi hyvä tehdä hoitotahto eli kirjata ylös miten haluaa itseään hoidettavan.